muutan bloggeriin.

Ahdistaa.

Sitä joutuu selittelemään niin monia asioita.

...miksen halua kotibileisiin ahtaaseen tilaan jossa on ainakin yksi täysin sietämätön naishenkilö. 

...miksen käy blingbling -ravintoloissa ollenkaan, vaan suosin ennemmin hämyisiä rockluolia tai kotoisia pubeja. 

...miksi mielestäni on outoa ensin jonottaa sisään, sitten vessaan, sitten baaritiskille ja lopuksi taksille, ja kaiken lisäksi vielä maksaa tuosta kaikesta jonottamisesta?

...miksen koske joulupöydässä kinkkuun. (kernaasti työntäisin haarukan sikalanomistajan hanuriin)

...miksi vihaan joulua, ja ajoittain myös lapsia. Etenkin noiden kahden yhdistelmää.

Tunnen itseni todelliseksi kummajaiseksi, joka vieraantuu maailmasta josta ihmiset pitävät päivä päivältä vain enemmän.

Olen hieman hämilläni, ellen sanoisi jopa ihmeissäni.

En ole seuraillut blogeja enää aikoihin. Aika ei vain riitä moiseen.

Oltuani nyt jo useamman päivän kuumeen ja flunssan kourissa kotona, vällyjen välissä, olen aina välillä uskaltautunut ottamaan kontaktia ulkomaailmaan läppärini välityksellä. Olen lueskellut myös blogeja, ja voi jösses miten ne ovatkaan muuttuneet muutaman vuoden aikana! Listojen luetuimmat blogit tuntuvat olevan täynnä pelkkää katumuotia ja hömppää. Siis nimenomaan sellaista hömppää jota saa aikaan ainoastaan yhdistelmällä liikaa rahaa + liikaa vapaa-aikaa + liian vähän vastuuta.

JOS olisin trendikäs parikymppinen ja päivittäisin tätä omaa blogiani nykystandardien mukaisesti, lisäten mukaan vielä hiukan (!) boostaavaa fiktiota ja haluaisin teksteilleni vielä satapäisen lukijakunnan, kulkisin kamera mukanani 24/7. Niinsanottu kerronta voisi tapahtua jotakuinkin näin:

1. sääliä herättävä, söpö kokovartalokuva juuri meikatusta itsestäni päivän vaatteissa (vähintään Juicy Couturen veluuripökät). Kuvateksti: sairastuin, enkä pääsekään töihin. Ankeaa. No mut ei se haittaa, eihän mulla olis ollutkaan töitä, LOL.

2. kuva antibioottipaketista, etualalla muutama tabletti, taustalla esim. uusin Vogue sekä korkea kaakaolasi, jonka vierellä muutama belgialainen suklaakonvehti. kuvateksti: ei kuvatekstiä. (Vain jokin epämääräinen nettimerkki.)

3. Peilin kautta otettu kuva päivän toisesta asuvalinnasta (jättisuuri trikooteltta legginseillä). Kuvateksti: Nämä tilasin viime viikolla Nellystä, meni ihan liikaa rahaa, voi ei. Onneks on masteri...

4. Kuva kauniisti koristellusta täytekakusta, taustalla askarreltuja origamilintuja sekä tietenkin oma naama (meikkiä lisätty animehahmovaikutelman aikaansaamiseksi). Kuvateksti: Tässä tulee tämän päivän nettikilpailu. Arvatkaa paljon hampaidenvalkaisuni maksoi? voittaja saa palkinnoksi Rimmelin meikkivoiteen (ovh 4,90 e) sekä kuvassa näkyvät origamilinnut, joita askartelin ainakin viisi tuntia.

5. Kuvakollaasi muutamasta kuluneesta kuukaudesta. Minä itte jokaisessa kuvassa, hallitun hillitysti, garderobista toiseen. Kuvista nähtävissä vähintään kaksi tai kolme ulkomaanmatkaa, noin 15 eri kenkä- ja käsilaukkuparia sekä lähiotoksia syödyistä (närpityistä) annoksista. Kuvateksti: Ei mitään tekemistä. Kulunut puoli vuotta on ollut ihana. Tein kuvakokoelman parhaista hetkistä. (Tämän osion tarkoituksena on saada aikaan pitkä, vähintään 30 kommentoijan viestiketju, jossa bloggaajan tyylitajua ja ulkonäköä kehutaan maasta taivaaseen.)

_______________________________

...blaah. Toki joukosta löytyy paljon toisenlaisiakin blogeja, mutta nopealla haulla nimenomaan luetuimmista ja suosituimmista valtaosa oli juuri näitä.

Mitä on tapahtunut? siis sen lisäksi että minä olen vanhentunut. Tuntuu että syömishäiriöblogeistakin saa enemmän irti sisältöä...

Se nainen, joka tänne kirjoittaa, haluaa olla ANONYYMI. Muutoin blogini nimi olisi jokin muu kuin Sekamelska. Toivon että ne jotka minut oikealla nimellä tuntevat, eivät enää mainitse nimeäni kommenteissa. Muutoin tämä lienee viimeinen postaukseni.

Terveisin,

Kizza.